maanantai 9. helmikuuta 2015

Kohtuuhintaista äänentoistoa pienessä koossa: Presonus ERIS 4.5 -aktiivikaiuttimet

Erilaisia aktiivikaiutinratkaisuita on markkinoilla moneen lähtöön. Noin 200 eurolla saa esimerkiksi ESI nEar -monitorit, joista on myös blogissa juttua.

200 euron hintahaarukkaan on viimeaikoina ilmaantunut muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Audio Pron Addon -sarjan kaiuttimet ovat saaneet melko paljon kehuja verkon keskustelupalstoilla.

Nyt esittelyssä on Presonuksen valmistamat ERIS 4.5 -aktiivikaiuttimet. Kaiuttimista on tarjolla myös isommat 5- ja 8-tuumaisella bassoelementillä varustetut versiot.

Kaiuttimien etupaneeliin saa kuulokkeet ja mp3-soittimen
Presonuksen kaiuttimet ovat kooltaan näppärän pienet ja painoltaan kevyet. Korkeutta on noin 24 senttimetriä ja painoa noin kuusi kiloa. Aktiivikaiuttimien vahvistin on kätketty vasemman kaiuttimen sisään ja oikeaan kaiuttimeen ääni viedään yhdellä kaapelilla. Valitettavan lyhyt, (noin 180 cm), kaapeli on normaalia kaiutinkaapelia ja se kytketään vasemmanpuoleisen kaiuttimen punaiseen ja mustaan liitäntään tavallisen kaiuttimen tapaan.

Sisäänmenoina kaiuttimissa ovat 6,3 millimetrin monoplugit sekä RCA.
Etupaneelista löytyy lisäksi 3,5 millimetrin sisäänmeno esimerkiksi mp3-soitinta tai kännykkää varten. Kooltaan suuremmissa E5- ja E8-malleissa on plugiliitäntöjen lisäksi XLR-sisäänmenot.

ERIS 4.5-kaiuttimet takaa
ERIS 4.5 -kaiuttimet ovat pienestä koostaan huolimatta ääneltään todella suuret. Ääni on kirkasta ja selkeää, joskin alataajuuksia on ehkä aavistuksen verran liikaa. Ainakin puhepainotteisia asiaohjelmia katsoessa ääni tuntui olevan voimakkaan basson vuoksi aavistuksen tunkkainen. Asian sai korjattua säätämällä kaiuttimien low cut -kytkintä leikkaamaan matalimmat taajuudet pois. Muutoin kaiuttimien tarjoamaan ekvalisointiin ei ole omassa käytössä tarvinnut koskea.

Etupaneelin kuulokeulostulo mykistää kaiuttimet ja kaiuttimien kaikki säädöt toimivat kuulokeulostulon säätöinä.

Mikäli kaiuttimet ovat esimerkiksi taulutelevision kaverina, kuulokeulostulon ansiosta kaiuttimia voi huoletta käyttää myös myöhään illalla.

Kokonaisuutena kaiuttimet ovat täyttäneet tehtävänsä mainiosti. Ääni on paljon tasapainoisempi ja tukevampi kuin Philipsin stereosarjalla. Äänestä erottaa mukavasti erilaisia nyansseja ja tukevan bassotoiston ansiosta kaiutinpari elävöittää esimerkiksi elokuvien katselua runsain mitoin. Myös videopelaamiseen tulee uutta potkua, kun äänitehosteet saavat lisää tukevuutta. Kaiuttimien pienestä koosta huolimatta bassotoisto on todella muhkea, eikä erilliselle subwooferille ole tarvetta.

ERIS 4.5 -kaiutinsarja on erinomainen valinta erityisesti taulutelevision kaveriksi olohuoneeseen. Kaiuttimet sopivat mainiosti myös tietokoneen kaveriksi, mikäli koneella pelaa paljon. Musiikin kuunteluun suosittelisin tässä hintaluokassa mieluummin ESI nEar 05-aktiivikaiuttimia. Presonus ERIS kustantaa noin 165 euroa. Lisätietoa ja kuvia löytyy valmistajan tuotesivuilta.

maanantai 2. helmikuuta 2015

Ohje: Näin siirrät videokasetit DVD:lle tietokoneen ja videosiepparin avulla

90-luvuilla erittäin suosittu VHS-kasetti alkoi väistymään DVD-levyjen tieltä vuosituhannen vaihteessa ja vuoteen 2006 mennessä valtaosa merkittävistä elokuvien julkaisijoista olivat jo lopettaneet elokuvien julkaisun VHS-formaatissa. Formaatin kehittänyt JVC ilmoitti lokakuussa 2008 lopettavansa nauhureiden valmistuksen.

Useissa kodeissa on kuitenkin valtavat määrät VHS-kasetteja ja toimivia nauhureita. Videokasetit onkin korkea aika siirtää DVD-levyille. Tässä ohjeessa käydään pääpiirteittäin läpi, miten homma käytännössä tehdään. Oppaassa videokasetin sisältö siirretään suoraan tietokoneelle. Toinen vaihtoehto videokasettien digitalisoimiseen on erillinen vhs-dvd -tallennin. Tallentimia löytyy myös monista kirjastoista, joissa kuluttajilla on mahdollisuus siirtää vanhat videokasetit dvd-formaattiin korvauksetta.

Ensiksi käydään läpi projektissa tarvittavat laitteet. Tietokoneen ja videonauhurin lisäksi tarvitaan videosieppari, esimerkiksi alle 50 euron hintainen Terratec Grabby, joka on ollut allekirjoittaneellakin todella kovassa käytössä.

Terratec Grabbyn ja VHS-laitteen väliin tarvittava adapteri
Videosiepparin lisäksi tarvitaan tietysti toimiva VHS-nauhuri. Lisäksi tarvitaan adapteri, jolla VHS-nauhurin scart-liitännän saa kolmeksi RCA-liitännäksi. Terratecin mukana toimitetaan RCA-kaapeli, mutta scart-adapterin joutuu hankkimaan erikseen. Mikäli sellaista ei entuudestaan löydy, adapteri kustantaa elektroniikkaliikkeessä muutaman euron.

Kun tarvittavat laitteet on hankittu ja ohjelmistot on asennettu, on aika ryhtyä siirtämään videomateriaalia tietokoneen kovalevylle. Terratecin RCA-liitäntöihin voi liittää VHS-nauhurin lisäksi myös vaikkapa C-kasettisoittimen tai videokameran.

Videot kannattaa siirtää tietokoneelle DVD-formaatissa Video CD:n ja Super Video CD:n sijaan. Näin siksi, että editointivaiheessa ohjelma, jolla leikataan video ja puretaan tiedosto erillisiksi video- ja äänitiedostoiksi, ei toimi VCD:llä ja SVCD:llä käytettävän MPEG1-pakkauksen kanssa.

Vasemmalla näet kuvaruutukaappauksen Magixin Movies on DVD-ohjelmistosta. Päävalikosta valitaan kohta "Recording"


Alempana kuvassa ohjelma kysyy, mitä lähdettä kaappaukseen käytetään. Terratecin mukana toimitettavasta ohjelmasta on poistettu mahdollisuus tallentaa tietokoneen näyttöä, mutta tässä tilanteessa tärkein valinta onkin toisena näkyvä Analog video.

Ohjelmalla saa talteen myös ääntä, mutta tallennus onnistuu vain wav-muotoisena pakkaamattomana audiona. Parempi työkalu äänen tallennukseen ja myöhempäään jälkikäsittelyyn on ilmainen, avoimen lähdekoodin äänieditori Audacity.


Seuraavassa kuvassa näkyy lähdevalinnan jälkeen ilmestyvä ruutu. Valikoista ei tarvitse hirveämmin välittää. Tärkeintä on muistaa määritellä aika, jolloin kaapattu materiaali loppuu. Muussa tapauksessa videota siirretään, kunnes tietokone sammuu tai käyttäjä itse katkaisee siirron. Itse olen yleensä käyttänyt noin viiden minuutin "yliaikaa", eli jos kasetti kestää kolme tuntia, laitan ajaksi noin 185 minuuttia.

Toinen huomionarvoinen seikka on, että tässä vaiheessa pitää päättää, haluaako materiaalia esikatsella samalla, kun sitä siirretään. Päätös tehdään äänentasoja osoittavien palkkien alapuolella näkyvillä "Preview"-valintaruuduilla. Videon esikatselu vie jonkin verran enemmän konetehoa, mutta se ei aiheuta nykykoneille suurta rasitetta. Äänien kanssa saa olla tarkempi, sillä ohjelma toistaa äänet oletusäänilähteen kautta. Jos koneella haluaa kaappauksen ohella kuunnella jotakin, pitää audion kohdalta ottaa valintaruksi pois. Asetuksien muuttaminen ei vaikuta kuvan tai äänen tallentumiseen lopulliseen tiedostoon, eikä niihin voi vaikuttaa, kun materiaalin siirto on aloitettu.

Kun tarvittavat säädöt on tehty, on aika painaa Record-painiketta. Tämän jälkeen painike muuttuu harmaaksi ja Stop-painike muuttuu mustaksi. Kuvaruudun alapuolella Recording time osoittaa tallennukseen kulunutta aikaa ja Recording MB kertoo, kuinka monta megatavua kovalevytilaa on kulunut. Nauhoituksen pituuden alapuolelle ilmestyy ilmaisin, joka kertoo, kuinka paljon vapaata levytilaa on vielä käytettävissä.

Videon siirto vie aina aikaa, joten on suositeltavaa tehdä jotain muuta samalla, kun videonauhuri ja tietokone tekevät töitä puolestasi. Kun video on saatu siirrettyä tietokoneelle, on aika ryhtyä leikkauspuuhiin. Itse olen käsitellyt videotiedostot Project X -nimisellä ohjelmalla. Ohjelmalla voi leikata videoista pois esimerkiksi mainokset ja muut sisällöt, joita ei haluta säilyttää.

Java-pohjaisen ohjelman käyttöön löytyy Afterdawnin kirjoittama hyvä opas täältä.

Project X -käsittelyn jälkeen lopputuloksena on kaksi tiedostoa, toinen on muotoa esimerkkivideo.m2v ja toinen on muotoa esimerkkivideo.wav. Näistä tiedostoista ensin mainittu sisältää videomateriaalin ja jälkimmäinen äänimateriaalin. Esimerkkivideo.wav täytyy muuttaa mp2-muotoon ennen jatkamista. Tiedoston muunnon voi tehdä esimerkiksi Audacitylla Huomaa, että yleinen mp3-formaatti ei kelpaa DVD-levyille.

Nyt aiemmin kaapattu videomateriaali on muotoa esimerkkivideo.m2v ja esimerkkivideo.mp2. Oleellista on, että video- ja äänitiedostojen nimet ovat tiedostomuotoa lukuun ottamatta täysin samat. Authorointiin käytettävä ohjelma ei tunnista skandinaavisia kirjaimia, eli mikäli olet kaapannut esimerkiksi "häävideo.mpg" -tiedoston, on syytä muuttaa tiedoston nimi muotoon "haavideo.mpg." Myöskin isojen ja pienten kirjaimien kanssa saa olla tarkkana. Ääkkösiä ei saa olla myöskään hakemistopoluissa, joten on syytä tehdä kaapatulle materiaalille oma hakemisto, esimerkiksi "siirretyt."

Viimeinen vaihe on DVD-levyn authorointi. Authoroinnissa kaksi edellä tehtyä tiedostoa niputetaan valmiiksi DVD-levyksi. Samalla levylle luodaan valikko, joka ilmaantuu ruudulle, kun lopputulosta käytetään halutulla laitteella. Esimerkissä käytämme yksinkertaista Gui for DVD Author -ohjelmaa, jonka saa ladata ilmaiseksi täältä Monipuolinen ohjeistus ohjelman käyttöön englanniksi on tarjolla täällä.

Yksinkertainen ohjeistus ohjelman käyttöön on seuraava. Avattuasi ohjelman navigoi vasemmassa laidassa olevalla tiedostoselaimella siihen hakemistoon, jossa edellä leikkaamasi videomateriaali sijaitsee. Ohjelman vasempaan palkkiin ilmaantuu esimerkkivideo.m2v -tiedosto. Raahaa tiedosto hiirellä ohjelman tyhjään siniseen ruutuun. Tämän jälkeen ohjelma kysyy sinulta nimeä "painikkeelle." Kirjoittamasi teksti toimii toista-nappina DVD-soittimessa sekä tietokoneella. Hyviä termejä nimeksi ovat esimerkiksi "Toista" tai "Katso." Huomionarvoista on, että ohjelma on hieman ronkeli välilyöntien käytön suhteen, joten "Toista video" tekstistä saattaa näkyä vain sana "Toista" välilyönnin kanssa.

Ennen Create DVD -painikkeen painamista on syytä tarkistaa, että sekä DVD:n hakemistopolku, että ohjelman luomien väliaikaistiedostojen hakemistopolku ei sisällä ääkkösiä. Helpoiten tämän varmistaa luomalla halutun levyosion (esim. C:), juureen kansiot guifordvdauthor ja guifordvdauthortemp, jonka jälkeen ohjaa Gui for DVD Authorin tekemään tiedostot kyseisiin hakemistoihin. Temp-hakemisto voi sijaita myös varsinaisen DVD-hakemiston alla, kunhan se ei ole sama kuin VIDEO_TS ja AUDIO_TS -hakemistojen sijainti.

Kun valikko on säädetty haluttuun muotoon, on aika klikata yläkulmassa olevaa "Create DVD" -painiketta. Tämän jälkeen aukeaa uusi ikkuna ja ohjelma alkaa työstämään DVD:tä. Työstäminen on valmis, kun ikkunassa näkyy hakemistopolku, jonne Gui for DVD Author on lopputuloksen tallentanut ja oikeaan yläkulmaan ilmaantuu vaaleanvihreä symboli.

Ohjelma tallentaa lopputuloksen ennalta määrättyyn hakemistoon VIDEO_TS ja AUDIO_TS -kansioihin. Näiden kansioiden sisältö voidaan polttaa DVD-videomuotoon esimerkiksi InfraRecorderilla. Kansiot toistuvat myös sellaisenaan vaikkapa VLC-mediasoittimella. Avaaminen voidaan tehdä joko valikosta samaan tapaan kuin avattaisiin normaali DVD-levy tai raahaamalla VIDEO_TS-hakemisto VLC:n toistoikkunaan.