Ohje: näin siirrät ääntä Internetin ylitse

Erilaisia livevideon lähettämiseen tarkoitettuja palveluita on Internetissä lukuisia. Mutta entäpä, jos on tarkoitus siirtää pelkkää ääntä verkon ylitse?

Tässä artikkelissa käydään lävitse äänen siirron perustarpeita niin laitteiden kuin ohjelmistojenkin osalta.

Tärkein osa äänen siirtoa on palvelu, johon äänimateriaali siirretään. Shoutcast on erittäin laajalti käytetty Internet-radiopalvelin, jonka on kehittänyt WinAmp-ohjelmiston taustalla vaikuttava Nullsoft.

Ilmaisia Internet-radion lähetyspalveluja tarjoavat muun muossa MyRadioStream.com Freeshoutcast.com  ja Listen2MyRadio. Myös muita palveluita on olemassa.

Toinen tärkeä osa on ohjelmisto, joka huolehtii äänivirran lähetyksen tietokoneelta verkkoon. Ilmainen vaihtoehto Windows-järjestelmälle on Edcast, jonka verkkosivut löytyvät täältä Macintosh-puolella laadukas vaihtoehto on Rogue Amoeban kohtuuhintainen Nicecast.

Lähettämiseen vaaditaan vielä laite, jolla saadaan ääntä tietokoneelle. Tähän käyttöön sopii hyvin esimerkiksi pienikokoinen mikseripöytä. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Alesiksin MultiMix4USB, josta voit lukea lisää täältä Myös Behringerin Xenyx302USB on mainio valinta. Behringerin mikseristä on lisätietoa täällä

Edellämainitut mikserit ovat sikäli erittäin käteviä, että ne ohittavat tietokoneen äänikortin toimien itsenäisenä äänikorttina.

Viimeinen vaihe ennen kuin ääntä saadaan maailmalle on huolehtia, että lähetysohjelmiston, (tässä ohjeessa Edcast), asetukset ovat kunnossa. Asetuksien määrittäminen ei ole kovin hankalaa, alla esiteltynä tärkeimmät ohjelmiston vaatimat asetukset.

 Asetusvalikon seltykset:

• Bitrate, lähetyksen laatu. Normaalioloissa 128 kilobittiä on riittävä nopeus, 3G-lähetyksessä on suositeltavaa pysyä 100 kilobitin tietämissä.
• Samplerate, näytteenottotaajuus, 44100 on hyvä. (sama kuin CD:llä)
• Channels, kanavien määrä. 2 kanavaa on perusvalinta stereolähetykseen.
• Server type, serverin tyyppi. Valitaan, käytetäänkö Icecast vai Shoutcast-palvelinta

• Server IP, palvelimen osoite. (saadaan palveluntarjoajalta)
• Server Port, lähetykseen käytettävä portti. Icecastissa yleensä 8000, Shoutcastissa vaihtelee (paitsi jos käytössä on uusi shoutcast 2-ohjelmisto.)
• Encoder password, salasana, joka vaaditaan, jotta lähetysserveriin saadaan yhteys
• Mountpoint, käytössä Icecast- ja Shoutcast2-palvelimilla. Tämä on "kanava", tieto saadaan palvelimen ylläpitäjällä, Shoutcast 1.x -palvelinta käyttäessä turha tieto.
• Reconnect Seconds. Aika, jonka Edcast odottaa ennen kuin yrittää muodostaa palvelimelle uudelleen yhteyttä, jos yhteys katkeaa. 

Kun asetukset ovat kunnossa, tallennetaan asetukset.
Tämän jälkeen valitaan vain pääikkunasta kohta Connect ja käynnistetään lähetys.
Metadata-kohtaan voidaan halutessa kirjoittaa esimerkiksi lähetettävän ohjelman nimi. Tämä tieto välittyy kuuntelijoille heidän käyttämäänsä kuunteluohjelmistoon yleensä kappaleen nimen tilalle. 

Ohjeet saattavat tuntua monimutkaisilta, mutta äänen siirtäminen Internetitse on loppuviimeksi melko helppoa ja vaivatonta.

Vinkki: Edcastin asetuksissa on kohta Save archive file of stream. Tämä tallentaa lähetetyn äänivirran sellaisenaan tietokoneen kiintolevylle, tallennushakemisto on oletuksena Edcastin asennushakemisto. Laita valintaruutuun täppä, mikäli tahdot saada lähetyksesi talteen.

Ohje: näin siirrät C-kasettisi digitaaliseen muotoon

Analogiset tallenteet olivat pitkän aikaa ainoita vaihtoehtoja esimerkiksi video- ja äänitallenteiden tekemiseen. C-kasetit ja VHS-kasetit ovat käytännössä kadonneet laajamittaisesta käytöstä ja esimerkiksi kirpputoreilta löytyy tämän tästä VHS-kaseteilla olevia elokuvia melko edullisin hinnoin.

Laitteiden katoaminen ja mahdollinen rikkoutuminen saa aikaan korkean tarpeen materiaalien siirtämiseksi analogiselta tallenteelta digitaaliseen muotoon. C-kasettien digitalisointiin on muutamiakin eri tapoja ja välineitä.

Tässä artikkelissa opetetaan yksi tapa saada C-kasetilla oleva äänimateriaali tietokoneelle digitaaliseen muotoon.

Tarvittavia välineitä on kolme. Tärkein on tietenkin toimiva C-kasettidekki. Kasettidekkinä voi käyttää hyvin myös esimerkiksi minihifisarjan kasettidekkiä. Tällöin ääni on hyvä siirtää sarjan kuulokeliitännästä eteenpäin.

Toimivan kasettidekin lisäksi tarvitaan kaapeli, jolla ääni saadaan kasettidekiltä tietokoneelle. Kaapeliksi kelpaa laitteiden liitännöistä riippuen joko kaapeli, jonka molemmissa päissä on 3,5 millimetrin stereoliitännät tai kaapeli, jonka toisessa päässä on rca-liitäntä ja toisessa päässä 3,5 millimetrin stereoliitäntä. Kaapeleista voi lukea lisää täältä

Mikäli mahdollista, kasettidekin ja tietokoneen äänikortin välissä on hyvä olla pieni mikseri äänentasojen tarkkailua ja säätöä varten. Hyvä valinta käyttötarkoitukseen on esimerkiksi Behringer Xenyx 302USB, josta  voi lukea lisää täältä 

Kasettien siirtäminen onnistuu myös ilman mikseriä kytkemällä kasettidekki suoraan tietokoneen äänikorttiin. Tällöin äänentasot on syytä säätää suoraan äänikortista käyttöjärjestelmän äänenvoimakkuusasetuksia apuna käyttäen. Tärkeintä on pitää huoli siitä, että ääni viedään sisään tietokoneen linjasisäänmenon, (englanniksi line-in, yleensä sininen liitin), kautta.

Mikrofoniliitäntä on väriltään punainen.  Mikrofoniliitännän käyttäminen C-kasettien digitalisoinnissa ei ole suositeltavaa, koska mikrofonisignaali on aina voimakkaampaa kuin linjatasoinen signaali ja tästä syystä tallenteet voivat äänitysvaiheessa särkeä pahasti. Huonolaatuinen mikrofoniliitäntä yleensä myös lisää tarpeettomasti taustakohinan määrää, joka C-kaseteilla on jo lähtökohtaisesti melko korkea.

Kolmas tärkeä väline on tietokoneohjelmisto, jolla materiaali saadaan tallennettua tietokoneelle. Ilmainen ja kotikäyttöön täysin riittävä äänieditori on avoimen lähdekoodin Audacity, joka sisältää esimerkiksi helppokäyttöiset efektit kohinioiden ja naksahdusten poistoon.

Siirtäessä kasetteja tietokoneelle digitaaliseen muotoon on tärkeää tarkkailla äänentasoja. Nyrkkisääntö on, että materiaali yritetään siirtää tietokoneelle mahdollisimman voimakkaasti, välttäen kuitenkin 0dB-tason ylittämistä. Tasomittareina kannattaa käyttää äänitysohjelmiston tasomittareita.

Tallenteita editoidessa kaksi tärkeää efektiä ovat aiemmin mainitut kohinan ja naksahduksen poisto. Näiden jälkeen on hyvä vielä normalisoida siirretyn äänimateriaalin tasot kohdilleen. On äärimmäisen suotavaa, että siirrettyä äänimateriaalia kuunnellaan editointivaiheessa jokaisen tehdyn toimenpiteen jälkeen. Hyvä tapa on myös tallentaa siirrettyjen äänimateriaalien projektitiedostot kiintolevylle siksi aikaa, kun materiaalia työstetään valmiiksi. Tämä siksi, että vahingon sattuessa tehty työ ei mene kokonaan hukkaan.

Editointitoimenpiteiden jälkeen lopullinen projekti voidaan viedä haluttuun tiedostomuotoon esimerkiksi CD-levylle siirtoa odottamaan. Pakkaamattoman wav-tiedostomuodon käyttäminen on hieman levytilan tuhlaamista, joten esimerkiksi 192 kilobitin tai 224 kilobitin mp3-tiedosto on lopputulokselle täysin riittävä pakkausmuoto.

Kaiken kaikkiaan C-kasettien digitalisointi on hyvin samankaltaista kuin VHS-kasettien siirto DVD-levylle.  Kasettien digitalisointiin ei tarvitse kovinkaan suurta rahallista panostusta, hyvälaatuinen lopputulos voidaan saada aikaan varsin pienellä laitteistobudjetilla ja ilmaisilla ohjelmistoilla.