Vinkkejä paperin käytön vähentämiseksi

Yrittäjät kertovat paperivuorien vain jatkaneen kasvamistaan IT-laitteiden yleistymsien myötä. Toimiston työvälineiden sähköistyminen aiheuttaa jatkuvaa paperivuorten kasvamista, uutisoi Yleisradio.

Tässä artikkelissa esitellään ajatuksia ja ideoita paperipinojen pienentämiseksi. Lisäksi tarjotaan ideoita esimerkiksi tulostettujen papereiden tehokkaaseen käyttöön ennen paperinkeräykseen viemistä.
Aiemmin julkaistussa artikkelissa esitellään sähköistä laskutusta, jolla saa helposti ja vaivattomasti karsittua postiluukusta tipahtelevien kirjeiden määrää.

Hyvä nyrkkisääntö paperinkäytön vähentämiseksi on oman harkinnan käyttö. Kannattaa miettiä, voisiko asiakirjan toimittaa perille muulla keinoin kuin tulostamalla. Sähköpostin liitetiedostot ovat helppo ja nopea tapa välittää tietoa. Mikäli työpaikalla tulee jakaa esimerkiksi dokumentti isommalle väelle ja käytettävissä on verkkotallennus, sen hyödyntäminen on helppoa ja nopeaa.

Mikäli kuitenkin päätyy tulostamaan dokumentteja, kannattaa muistaa, että paperi ei ole kertakäyttöistä.
Kannattaa myös muistaa, että nykyaikaisilla tulostimilla kaksipuoleinen tulostus on arkipäivää.

Henkilökohtaisesti hyödynnän usein esimerkiksi paperinkeräyksestä poimittuja "roskapapereita" muistilappuina. Lisäksi usein taittelen jo käytetyn paperin useaan kertaan ja teen paperiin merkintöjä, kunnes se on oikeasti täynnä.

Paperin tehoton käyttö on yksi pahimpia jätepaperin synnyttäjiä. Turhaan tulostettu lomake toimii moneen otteeseen muistiinpanolappuna ennen lopullista paperinkeräykseen viemistä. Myös kirjekuoret kelpaavat muistiinpanolapuiksi. Post it -laput kannattaa siirtää sähköiseen muotoon. Tuoreimmista Windows-versioista löytyy erinomainen Muistilaput -työkalu tähän tarkoitukseen. Samaan tarkoitukseen sopii erinomaisesti myös ilmainen CintaNotes -työkalu.

Paperin käyttöä kannattaa alkaa pohtimaan ja tekemään suunnitelmia ylimääräisten papereiden vähentämiseksi. Seuraavan kerran ajatellessasi tulostusta, harkitse kahdesti ja kysy itseltäsi, voisiko asian hoitaa sähköisesti. Työhuoneeseen kannattaa varata lehtikotelo tai lomaketeline, johon kerätään muistilapuiksi kelpaavaa kierrätyspaperia. Näin jo käytetylle paperille kertyy useampia käyttökertoja.

Loppuun vielä pikainen laskelma osoittamaan paperin uusiokäytön merkitystä. Kuvitteellisen yrityksen toimistossa työskentelee 15 toimistotyöntekijää. Työyhteisön jokainen jäsen tulostaa viikon aikana luettavaksi ja postitettavaksi 20 lomaketta per päivä. Tämä tekee 300 A4-arkkia työpäivää kohti, käytännössä yksi papeririisi on kulutettu jo kahdessa vuorokaudessa. Viikon aikana syntyy 1 500 arkkia tulostettua paperia. Jos papereiden tulostamista vähennettäisiin yhdellä tulosteella päivässä, vähenisi tulostettujen arkkien määrä 15 arkilla per päivä. Kuukauden paperisäästö olisi näin ollen 360 lomaketta. Vuodessa kuluisi siis noin 8,6 papeririisiä vähemmän, mikäli tulostettujen lomakkeiden määrää pudotettaisiin yhdellä lomakkeella per päivä. Se tekisi vuositasolla noin 40 euron säästön yrityksen lomakemenoihin. Laskelmassa käytetty papeririisin hinta on 3,90 euroa arvonlisäveroineen. Muita tulostuskustannuksia ei ole huomioitu. Seuraavan kerran, kun tulostat, harkitse kahdesti ennen "Tulosta" -painikkeen painamista.

Pienikokoinen kamerajalusta matkalle: Hama Minitripod

Erilaisia kamerajalustoja on markkinoilla todella monipuolinen valikoima. Edullisimmat jalustat maksavat muutaman euron sekatavaraliikkeiden alekoreissa. Pienellä panostuksella saa pokkarikameralle tai digitaalisanelimelle sopivan jalustan. Noin 30 euron hintaan saa hankittua jo laadukkaan Gorillapod-jalustan.

Erilaisia elektroniikkaan liittyviä oheislaitteita ja tarvikkeita valmistava Hama myy edullista, näppärästi mukana kulkevaa, kolmijalkaa. Pienikokoinen, metallinen kolmijalka mahtuu helposti kameralaukkuun tai repun sivutaskuun. Jalusta soveltuu erinomaisesti pienille äänityslaitteille ja kevyelle kamerakalustolle. Järjestelmäkameran ja videokameran kanssa on parempi turvautua järeämpään jalustaratkaisuun.

Pienikokoinen jalusta on kuitenkin erittäin kätevä apuri niin matkalla kuin lähikuvauksessakin. Lisäksi jalusta on hyvä apuväline erilaisiin äänitystilanteisiin, erityisesti, mikäli äänitys kestää kauan ja keskutelijoita on useita.

Pienen kokonsa ansiosta jalusta kulkee mukana käytännössä missä tahansa ja on nopeasti käytettävissä kaikissa tilanteissa. 

Hama Mini Tripodin päässä on pienikokoinen, ruuvilla kiristettävä pallonivel, jonka avulla jalustan voi kääntää helposti haluamaansa asentoon. Mekanismi on jämäkkä ja peittoaa kestävyydellään monien tarvikepaketeissa toimitettavien pienten jalustojen vastaavat mekanismit. Kireyttä voi huoletta säätää ilman pelkoa ylikiristämisestä. 

Hama Mini Tripod kustantaa ostopaikasta riippuen noin kymmenen euroa. Jalustan löytää useista kodinelektroniikkaa myyvistä marketeista ja tavarataloista.  Lisätietoa jalustasta löytyy täältä.

4G-yhteyden seurantaa, osa 3.

Mobiilit tietoverkot kasvattavat nopeuksiaan hyvää vauhtia. 4G-yhteydet syrjäyttävät 3G-verkkoja ja tarjoavat samalla aidosti vakavan kilpailijan ADSL- ja kaapelimodeemiyhteyksille eritoten tilanteissa, joissa kiinteistön kaapelit ovat vanhoja ja laadultaan heikkoja.

Blogin 4G-yhteyden seuranta aloitettiin helmikuussa. Tuolloin paikallisen puhelinyhtiön ADSL vaihtui Saunalahden toimittamaan 4G-yhteyteen. Ensimmäinen seuranta-artikkeli julkaistiin toukokuussa ja artikkelin seuraaja julkaistiin heinäkuussa.

Nyt noin kaksi kuukautta edellisestä artikkelista on hyvä tehdä jälleen katsaus siihen, kuinka yhteys toimii. Tässä välissä Huawei-reitittimen mukana toimitetut piiska-antennit ovat vaihtuneet paneeliantenniin. Paneeliantennin myötä Huawein reitittimen signaalipalkit saavat tällä hetkellä 3-4 palkkia 4G-verkkoa. Saunalahden kartta näyttää osoitteeseen kolmea palkkia DC-verkkoa ja yhtä palkkia LTE-verkkoa. Noin kilometrin säteellä LTE-verkon palkit ovat kartan mukaan täydet kolme palkkia. Huomionarvoinen seikka on se, että käytössä on tällä hetkellä vain yksi paneeliantenni.

Yhteys toimii varsin verkkaisesti ja kaistaa on myös ulospäin kohtuullisesti. Nopeudet ovat testaushetkellä mielestäni kohtuullisen hyvällä tasolla. Käytännössä nopeusvaihtelua on edelleen varsin paljon, mutta esimerkiksi median striimaaminen ei tuota enää läheskään yhtä pahoja katkoksia kuin vaikkapa pari kuukautta takaperin. 

Kehitystä on siis tapahtunut. Sisäänpäin tulevan liikenteen nopeus putoaa nykyisin melko harvoin alle 10 megabittiin sekunnissa. Lähtevässä nopeudessa on enemmän vaihtelua, mutta kovin usein sekään ei pääse alittamaan yhden megabitin nopeutta.

Viimeisen muutaman viikon aikana yhteys tosin on jostakin syystä pätkinyt melko tiheään. Käytännössä yhteys on käynyt täysin poissa hetkellisesti, mutta palannut joko itsestään tai viimeistään reitittimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen toimivaksi. Saunalahti ilmoitti jokin aika sitten häiriötiedotesivuillaan, että ongelmia on pitkin Suomea. Tiedä sitten, johtuvatko lyhyehköt katkokset edelleen samoista ongelmista. 

Kokonaisuutena olen yhteyteen varsin tyytyväinen hinta huomioon ottaen. Yhteys peittoaa nopeudellaan kiinteistöön aiemmin toimitetun ADSL-yhteyden kevyesti. 4G-yhteys on vakavasti otettava kilpailija ADSL-liittymille erityisesti tilanteissa, joissa kiinteistön puhelinkaapelointi hidastaa yhteyttä. Yhteyttä kannattaa kokeilla myös, mikäli ADSL-liittymä tuntuu jostain muusta syystä hitaalta. Laadukasta kaapelimodeemiyhteyttä käyttävien tai valokoitua harkitsevien kuluttajien ei kannata mobiiliyhteyteen koskea. Ajantasaisen tiedon asuinalueen verkkopeitosta löydät operaattoreiden kuuluvuusaluekartoista. 

Striimatut videosisällöt saavuttavat perinteistä televisiota

Internetin suoratoistopalvelut, esimerkiksi Yleisradion Areena, MTV:n Katsomo ja Nelonen Median Ruutu.fi saavuttavat suosiossaan televisiota. Ericssonnin tutkimuksen mukaan suoratoistovideota katsoo 75% katselijoista. Perinteinen televisio kerää 77% katsojista. Määrällisesti sekä verkon, että television katsominen on tasavertaista. Television katseluun käytetään kuitenkin pidempi aika. Internetin videopalveluita käytetään enimmäkseen älypuhelimella ja tabletilla.

Televisio- ja videokuva kulkevat erityisesti nuoremmalla väestöllä mukana koulu- sekä työmatkoilla ja ystävien luona. Lähes joka viides katsoja kertoo olevansa valmis maksamaan siitä, että voi katsoa haluamaansa videosisältöä missä ja milloin vain haluamallaan päätelaitteella.

Suomalaiset haluavat videosisällön teräväpiirtona. HD-laatua piti tärkeänä yli 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Vähemmän tärkeitä ominaisuuksia olivat tekstitykset, sisältöjen tuoreus ja mainoksettomuus.

Tiedot käyvät ilmi Ericsson ConsumerLabin joka vuosi teettämästä TV and Media -tutkimuksesta. Viidettä kertaa järestettyä tutkimusta varten haastateltiin 23 000 kuluttajaa 23 eri maasta. Asiasta kirjoittaa Tekniikka & Talous

Yle Areenan, MTV:n Katsomon ja Nelonen Median Ruutu.fi -palveluiden sisällöt löytyvät kätevästi täältä.